Kuutisenkymmentä osallistujaa todistivat keskiviikkona Osk. Lindroosilla, että perinteisille kelloilloille löytyy edelleen kysyntää.

Kynnyksen piti matalana monelle sekin, että tilaisuus oli avoin ja esiteltävä brändi kiehtova. Kauimpaa tulleet saapuivat muun muassa Oulusta, Loimaalta, Turusta ja Raisiosta.

Sveitsin Neuchâtelissa syntyneen Abraham-Louis Breguetin (1747–1823) ajannäyttäjät mullistivat kellomaailmaa pysyvästi.

Hauskana yhteensattumana Kellomieskeskiviikon teemabrändi Breguet esiteltiin Lindroosin Aleksanterinkadun liikkeessä – muun muassa tsaari Aleksanteri I oli 1800-luvulla Breguetin innokas asiakas.

Jos jotakin itse halusin illassa korostaa, niin Abraham-Louis Breguetin merkitystä ehkä kiistatta maailman merkittävimpänä horologina ja kellonrakentajana kautta aikojen. Hänen patenttinsa ja kellojen monimutkaisuutta (komplikaatioita) lisänneet ratkaisunsa tulivat 1800-luvulla jäädäkseen aivan nykypäivän huippukelloihin asti.

Eikä pelkästään kellojen ulkonäköä katsellessa ole sattumaa, että 1900-luvun merkittävimpiä horologeja, Breguetin tapaan jo edesmennyt britti George Daniels ja 2000-luvulla varmasti ehkä hienoimpana kellonrakentajana tunnettu Kari Voutilainen tunnustavat luomuksissaan hyvin suorasukaisestikin Breguetin kellojen muotokieltä ja toimintoja.

Ranskansveitsiläinen Breguet

Abraham-Louis Breguet tunnettiin Pariisiin muutettuaan ja sinne ateljeen sekä liikkeitä perustaessaan (1775–) hyväntahtoisuudestaan ja huumorintajustaan.

Jos alihankkijaseppä toimitti hänelle valmistuksessa olevaan kelloon odotettua hienommin työstetyn osan, raapaisi Breguet laskussa viimeisen numeron kynällä 9:ksi, mikäli se oli 0. Näin tekijä sai yhdeksän silloista frangia työstään enemmän.

Beguet-kellot olivat 1700-luvulta saakka eliittien ja kuninkaallisten suosiossa: Marie-Antoinette, Napoleon, tsaari Aleksanteri I, kuningatar Viktoria ja Napolin kuningatar vain mainitakseni.

Myöhemmin pääministeri Winston Churchill muistettiin II maailmansodan aikana innokkaana Breguet-taskukellonsa kantajana, kellon, joka oli kulkenut suvussa vuodesta 1890. Churchill itse kutsui kelloaan ”nauriiksi” (englanniksi turnip), mutta onko asialla yhteys monien suomalaisten taskukellosta käyttämään kutsumanimeen ”taskunauriina”, jää arvoitukseksi. Churchill tunnettiin myöhästelystään, mutta se ei kuulemma johtunut kellosta.

Breguetin menestyksen salaisuus ei piileskellyt pelkästään mestarin omassa pääkopassa. Hän arvosti kollegoitaan ja toimi yhteistyössä sellaisten nimien kuin Abraham-Louis Perrelet, Louis Monet ja erityisesti brittiläisen John Arnoldin kanssa. Arnold ja Breguet lähettivät jopa poikansa toistensa luo oppipojiksi!

Nykyihminen näkee Breguetien kauneuden, vaikka mestari itse asetti käytännöllisyyden kauneuden edelle

Ehkä huimimman Breguetin kellon historia alkaa vuodesta 1783, jolloin Ranskan Marie Antoinette tilasi mestarilta kellon, jonka kaltaista ei kukaan ollut vielä nähnyt: automaattikoneistolla varustettu kultainen taideteos täynnä jalokiviä ja uusia ominaisuuksia, sisältäen yli 800 pienenpientä osaa.

Valitettavasti 43 vuoden valmistusprosessi kesti niin kauan, että Marie Antoinette ehti menehtyä giljotiinissa 34 vuotta ennen kellon valmistumista. Breguet itsekin ehti kohdata normaalin kuoleman 76-vuotiaana, nelisen vuotta ennen kuin kello näki päivänvalon. Breguetin poika, uusi kelloseppämestari hänkin, viimeisteli teoksen valmiiksi.

Valmistumisen jälkeinen Marie Antoinette -kellon tarina onkin kuin suoraan dekkarista, varkauksineen (1983), ja vihdoin löytymisineen vuonna 2007 muun ryöstösaaliin joukosta. Samaan aikaan Swatch Group (Breguetin omistaja vuodesta 1999) oli jo ennättänyt valmistaa replican alkuperäisestä. Se on todennäköisesti edelleen maailman arvokkain ”replica” 10 miljoonan dollarin hinnallaan, jos tuollaista aidon valmistajan tuotetta nyt replicaksi kehtaa kutsua.

Vaikuttaa edelleen klassisten nykykellojen taustalla

Muutamia, vaan ei vaatimattomimpia Abraham-Louis Breguetin kehittämiä innovaatioita olivat tourbillon-käyntilaitteen patentointi 1801, ensimmäinen naisten rannekello 1810, automaattivedon edelleen kehittäjä, niin sanotun retrograde-osoitinnäytön keksijä, lukuisien kuunvaihekomplikaatioiden toteuttaja, mullistava laakerikivien iskusuojaus, Breguet-spiraali ja Breguet-tyyliset osoittimet, jotka lienevät edelleen yksiä kopioiduimpia detaljeja klassisissa nykykelloissa.

Breguetin kuuluisuudesta jo omana aikanaan tarkkojen kellojen valmistajana kertoo jotain se, että Australia tilasi Brisbaneen häneltä observatorio-kronometrin ja myöhemmin Ranskan merivoimat useampia merikronometreja.

Myös Napoleon vaali tarkasti Breguetin ”matkakelloa” sotaretkillään vuonna 1798.

Hyvääkin voi aina parantaa

Abraham-Louis Breguet palkkasi kellosepikseen mieluiten jo asiansa osaavia mestareita, koska tuotteiden oli oltava aikansa huippua. Vaikka Breguet eläessään valmisti 17 000 kelloa kolmessa erilaisessa mallilinjassa, ei niistä yksikään ole toisensa kanssa identtinen. Syynä ei pelkästään ole se, ettei nykyisenkaltaista sarjatuotantoa tuolloin tunnettu, vaan se, että mestari itse halusi alati parannella jotain detaljia työn alla olleessa yksilössä.

Nykyaikaan siirtyäksemme, Breguet edustaa kellomerkkinä yhtä uudelleen henkiin herätettyä luksustuotetta. Mutta kieltämättä Swatch Group on vaalinut perinnettä pieteetillä.

Osk. Lindrooosilla valmistajan upeita malleja esitellyt Brand Manager Laurent De Backer (pääkuvassa keskellä) kertoi ylpeänä, miten Breguet nykyisin noudattaa perustajansa esimerkkiä muun muassa innovoidessaan. Nykyisessä muodossaan valmistaja on muun muassa patentoinut kellojensa ominaisuuksia enemmän kuin perustajaisä koko elinaikanaan.

Breguetista enemmänkin kiinnostuneiden kannattaa suunnistaa vaikkapa merkin museoihin Pariisissa, Zürichissä ja Shanghaissa. Breguetilla on arkistoituna vuodesta 1775 alkaen kaikkien kellojen ostajatiedot, ostoajankohdat ja -paikat.

Niin vieraiden kuin omasta puolestanikin on ilo kiittää Osk. Lindroosin henkilökunnan vaivannäköä ja vieraanvaraisuutta toissailtaisessa Kellomieskeskiviikossa. Järjestelyt olivat Breguetin arvolle sopivat!

Seuraavaa Kellomieskeskiviikkoa jo huhtikuulle odotellessa,

Joona Vuorenpää