Kello koukuttaa

Periaatteessa kello on yksinkertainen laite. Tarvitaan vain heiluri ja vaihteisto jossa on kaksi ulosottoa. Maan vetovoima riittää käyttövoimaksi. Mutta jos halutaan hienostella, voidaan energiaa tallentaa myös jouseen.
Jo satoja vuosia kellosta on ollut myös olemassa mobiililaitteita. Tavallisimpia niistä ovat ranne- ja taskukellot.
Suurin ero verrattuna seinäkelloon ei suinkaan ole koko vaan se, että heilurin liikettä rajoittava maan vetovoima on ollut korvattava jousella.
Kaikki vanhat turkulaisäijät, jotka säännöllisesti osallistuvat viisastenkerhon kokouksiin kauppatorilla, tietävät että rannekellon sydän on pinteli, vrt. latinan pendulum. Itäsuomessa pinteliä harhaanjohtavasti kutsutaan liipottimeksi.
Jos kellossa on enemmän kuin kolme viisaria, sanotaan että kellossa on vakavia komplikaatiota.
Mitenkä näin yksinkertaiseen laitteeseen voi jäädä niin pahasti koukkuun?

Ihmettelee: Turun äijä

Olisko näissä myös käsinvedettävissä automaateissa sellainen välitys ettei jousta saa viritettyä kuin vain osittain?
Käyntivara näyttö olisi tarpeen niin automaateissa kuin kvartsi-nauriissakin.
Junghansin radioohjattu on ollut huoleton. Se on käynyt ongelmitta lähes viisitoita vuotta. On siinä joku varoituskin mutta sitä ei ole näkynyt.

tervehdys kellogurut Olen juuri ottanut käyttöön arkisen mutta sentään mekaanisen citizenin. Olisin kysynyt, osaako joku haarukoidan sen ikää numeroiden perusteella, syvä kiitos ja kumarrus etukäteen T: Markku

Citizen 17 jewels
water protected
unbreakable spring
parashock

takakansi: 4-020103-k
20801036
63-5537

Mitä mahtaa tarkoittaa Omegan kellotaulussa nimen alla oleva oleva punainen tähti?

Tuohon on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Minulla on 1987 Rolex Oysterquartz 5035 kaliiperilla, joka HUIPPUKELLO. Tarkin, luotettavin sekä huolettomin kaikista omistamistani kelloista. Toisaalta, minulta löytyy kaksi n. 20 vuotta vanhaa kvartsi-Omega Seamasteria, jotka ovat rikkoontuneet itsestään kaapissa – korjaamisessa ei ole rahallista järkeä, mutta toinen on kultainen perintökello ja aion sen korjauttaa jossain vaiheessa. Sitten löytyy yksi Girard Perregauxin kvartsi – myöskin kasari, joka tippui matolle eikä toimi enää. Varaosia näihin on todella vaikea saada. Monet kellofriikit vannovat mekaanisten kellojen nimeen mutta kyllä kvartsikellloista puhuttaessa Patekit, Rolexit ja Cartierit arvonsa pitävät – ei syö inflaatiot eikä eurokriisit…(tietenkin sillä varauksella että teet hyvät kaupat ostettaessa).

“Kuukello” ei kestä saunaa (vesisuojaus 50M). Sukeltajan Seamasterin kanssa olisi voinut käydä parempi tuuri. Ylipäätään mikä tahansa kello kärsii saunasta. Aggressiivinen ilmankosteuden ja lämpötilan vaihtelu panee tiivisteet ja jopa metallin lujille (laajenemista ja supistumista). Esim. mikään koneisto ei sellaisesta tykkää. Mutta tietysti se on täysin käyttäjän asia, miten kelloaan käyttää. Tuo esimerkki paperiteollisuudesta oli mielenkiintoinen. Varmaan mm. kaivostyökin on kelloille haasteellinen paikka. Jokin Casion G-Shock-tyyppinen ajannäyttäjä voisi tarkoitukseen sopiakin.

Tuota kokemustaustaa voi vain kunnioittaa. Oli hyvä, että Nasan testikriteeristö aikansa Omegalle tuli esille. Osuuko se tänä päivänä yksiin käyttäjäkokemusten kanssa? Ja olisinko vahvoilla saunomisen jälkeen oman kuukelloni kanssa takuuneuvotteluissa, jos vetoaisin Nasan testeihin (eli mitä kellon tulisi sietää). Kiinnostavia kulmia tähän teemaan saa paljonkin. Esimerkkinä iskunkestävyydestä tuttuni kuukello putosi lattialle ja koneistosta jotain vaurioitui (sinänsä hyvin luotettava kaliiperi 861). Kelloon lienee iskuhetkellä kohdistunut aikamoisia voimia. Eräs kelloseppä totesi tästä kerrottuani, että on mekaaninen kronografikoneisto sillä lailla arka laite, että jos se putoaa kovalle lattialle jossakin tietyssä kulmassa, voi vaurioita tulla. Anekdoottina kellonvalmistaja Ball on tehnyt “avaruuslennoille” suunnittelemaansa automaattikelloon ominaisuuden, jolla vetopainon voi lukita lähtökiihdytyksen ajaksi. Riskinä kun kuulemma on vetopainon akselin tms. katkeaminen, kun paino alkaa kiihdytyksessä pyöriä villisti.

Itsellä nyt työkellona karkaistu Sinn UX silikonirannekkeella ja pitkällä lukolla, hyvin on kestänyt kylmää, kuumaa, kulutusta ja painetta. Paljonhan tuo valmistaja lupaa ja ilmeisesti pitää kerrankin paikkaansa…

Muistelen, että kummatkin ovat 17-kivisiä ja mitat samat, mutta ensin mainittu käy 18 000 värähdyksen ja toinen 21 600 värähdyksen taajuudella tunnissa.

Niinpäs muuten onkin, kiitokset! Ainakin tuo Panerai näyttää sitten rukanneen käyntitaajuuden tuohon 21600a/h. Aina näyttää oppivan uutta…

Monissa arvokelloissa on nahkaranneke, ja tyylikkään näköisiä ne ovatkin. Sekä miellyttävän tuntuisia ranteessa, epäilemättä. Minulla on kuitenkin sen verran vilkas aineenvaihdunta, että ranneke imee ihon hikeä ennen pitkää. Olisipa vaikka nyt joku päivän juhlatilaisuus jossa pikkutakissa kovat kaulassa väenpaljoudessa hikoutuu väkisinkin ja “parempi” kello ranteessa, niin rannekkeeseen absorboituu suolaa ja vettä varmasti.

Olisiko jotain kemikaalia lisätä rannekkeen vesieristävyyttä vai onko ainoa keino sitten vaan jatkaa metallirannekkeisten kellojen pitämistä?

Olen muuten putsannut teräsranneketta kastamalla varovasti kiehuvaan veteen, jossa vähän tiskiainetta. Siksi näin koska en osaa irrottaa kello-osaa rannekkeesta omin nokkineni. Eräässä työpaikassa jossa oli ultraäänipesuri, tavattiin putsata rannekkeet sillä.

Zenith Sporto, ostin v,1959 Suonenjoen kellosepältä. Hän vakuutti kestävyyttä ja pitkää ikää sekä että.
06/2013 huoltoseppämestari yhtyi ed.mainittuun. Takakuoressa 93834176. Tietäjät osannevat
kertoa mitä numerot Ilmoittavat. Perhepolitiikkaa: ei kelpaa 15 täyttäneelle poikajunkkarille, liian
vähän näyttöä.
Toinen Z.Sp.saatu lahjaksi: 9676160? Käy, menee huoltoon.

Kysyisin kellon puhdistamisesta. Eli teräsranneke + kellon kuori. Kastoin rannekkeen kiehuvaan veteen, johon lisäsin tiskiainetta. Puhdasta tuli, mutta kello oli kiinni rannekkeessa, eli joutui alttiiksi kuumalle höyrylle hetken aikaa. Ja joku totesi, että ääriolosuhteet rasittavat kelloa.

Ilmeisesti on paras puhdistuttaa liikkeessä, mitähän mahtaa maksaa.

Jukka,

Omegani on aikavyöhykeystävällinen, sen tuntiviisaria on helppo loksauttaa tunnin askelein eteen ja taakse. Sekunnit pysyvät kohdallaan.

Minä olen jo muutamia kymmeniä vuosia saunonut kesät talvet kello ranteessa. Kahdesta kolmeen kertaan viikossa käyn kylmäuinnissa: kello avannossa 50-60 s. ja saunaan. 1-2 tuntia tätä. ja kesällä normisaunat,snorklaukset yms. 80-luvulla sukeltelin laitteillakin mm.Akabassa ja samainen kello ranteessa 30 m:ssä. Kello toimii mainiosti;välillä on patteri vaihdettu. Se on Seiko Quartz sports 100. Miksei kelloa saunaan? Usein avantouintikaverit kyselevät minulta lauteilla,mitä kello on,koska tietävät,että minulla se on ranteessa…En toki pidä Omega kultakelloani 60-luvulta nahkarannekkeineen tai vastaavaa Zenith taskukelloa saunassa. En ole hölmöydessäni ymmärtänyt, että “kello ei kestä saunomista”. Kello käytön mukaan…

Hiihtolomareissulla pistäydyin Münchenin keskustassa pienessä laatukelloja myyvässä liikkeessä. Asustustani katsoivat hiukan kieroon, mutta kun näkivät kellon niin asenne korjaantui. Avasivat ruuvit ja tuikkasivat ruuvilukitetta kierteisiin. Eivät edes laskuttaneet palvelusta.

Ei sitä oikein tiedäkään muuten kun vetämällä varovasti niin monia kymmeniä kierroksia nupista, ettei jää edes epäilystä, että olisi jäänyt vajaaksi. Koneisto ei siitä vaurioidu, koska nykyautomaattia ei voi ylivirittää. Tavaksi sitä ei kumminkaan kannata ottaa.

Mitä mahtaa maksaa automaattikellon käynnin säätö kellosepällä?

Patteria tarvitseva kvartsikello on erittäin harvoin sijoitus, jonka arvo pysyisi, noususta puhumattakaan. Sen sijaan ne ovat erinomaisia käyttökelloja silloin kun laatu on kohdillaan, varsinkin mainitsemassasi hintaluokassa. Loppupelissä kannattaa huomioida, että esim. viiden vuoden välein pariston vaihto tiivisteineen ja vesitiiviystesteineen on murto-osa siitä, mitä samanhintainen mekaaninen kello “söisi” huoltohintoina 5-7 vuoden välein (useita satoja euroja per kerta). Vaikka mekaanisissa arvo säilyy yleisesti ottaen hyvin, on aika helppo kalkuloida pidemmässä juoksussa, kumpi tulee pitkän päälle “järkevimmäksi” käyttökelloksi tonnin hintaluokassa, mekaaninsn vai kvartsikoneistoinen… Itse panin tyytyväisyydellä merkille että valmistajat/maahantuojat (Swatch Group mukaan lukien jonka alla myös Tissot) alkoivat vaatia AD-liikkeiltä, että tiivistesarjat vaihdetaaan ja vesisuojaus testataan patterinvaihdon yhteydessä. Asialla on merkitystä juuri hinnakkaammissa kvartseissa, ei joissain “satasen” muotikelloissa.

Moi,
sen verran aiheeseen lisäisin että toi Powermatic versio korvaa 2824-2 versiot,
tuota vanhempaa versioita ei taida enää kovin monesta paikkaa löytyä koska on niin suosittu malli.
Eta on kehittänyt powermaticit 2824-2 pohjalta ja ainakin näillä näkymin powermaticeja on saatavilla ainoastaan Swatch Groupin keskihintaluokan kellomerkeiltä (Certina, Tissot, Mido, Hamilton, Balmain ja Union Glashutte),
t:lauri

Minulle kulkeutui kaupassa kaksi Junghans-seinäkelloa, joiden valmistusvuosi lienee 1920-luvulta.
Toinen käy kuin unelma ja kunto on siisti, miltei virheetön. Mikä on käsityksenne kellon arvosta?

Toisessa koneisto ei toimi. Kannattaneeko korjata tai miten on vaihtoehtona koneiston päivittäminen nykykvartsitekniikkaan? Siis jäisi perinteinen ulkoasu, mutta koneisto vastaisi nykyaikaa. Mikä olisi kustannusarvio?