- Etusivu
- Uutiset
- Arkisto
- Keskustelu
- Brändit
- Galleria
- Kirja
- Bibliografia
- Kellotekniikkaa
- Kronologia
-
Linkit
-
Suomessa
- Aseman Kello
- Bukowski Helsinki
- Hallin Kello
- Helsingin Kelloseura
- Kellonosat Oy
- Kelloseppäkoulu
- Keskisen Kello Oy
- Kulta- ja Kelloliike Merja Oy
- Kultakeskus Oy
- Kultatähti
- Longitudi Oy
- Oy Km-Kello Ab
- Oy Osk. Lindroos Ab
- Perkko Oy
- Retadan Oy
- Sarpaneva
- SarpanevaUhrenFabrik
- Sepän Viisari
- Sometimeagofinland.com
- Suomen Antiikkikelloklubi ry
- Suomen Kellomuseo
- Suomen Kelloseppäliitto ry
- Suomen Kultakello
- Swatch Group Nordic (Suomen myynti)
- Wanhat Warikset
-
Ulkomailla
- Ablogtoread.com
- Antiquorum
- Artisan d’Horlogerie d’Art VOUTILAINEN
- Baselworld
- British Horological Institute Ltd
- Chrono24
- Chronomaster
- Chronosammler2407
- Contrôle Officiel Suisse des Chronomètres
- Federation of the Swiss Watch Industry FH
- Ian Blowers Jewellers
- Instant Time
- Kaplans Auktioner
- Laatukellot.fi
- Meertz Worldoftime
- Miquel Schmuck & Uhren GmnbH
- Nymans Ur 1851
- Precision Time Ltd
- Schreiter München
- Sharps Jewellery
- Some Time Ago
- Somlo Antiques
- Swisstime
- Timezone.com
-
Suomessa
Kommentit
Kello koukuttaa
Periaatteessa kello on yksinkertainen laite. Tarvitaan vain heiluri ja vaihteisto jossa on kaksi ulosottoa. Maan vetovoima riittää käyttövoimaksi. Mutta jos halutaan hienostella, voidaan energiaa tallentaa myös jouseen.
Jo satoja vuosia kellosta on ollut myös olemassa mobiililaitteita. Tavallisimpia niistä ovat ranne- ja taskukellot.
Suurin ero verrattuna seinäkelloon ei suinkaan ole koko vaan se, että heilurin liikettä rajoittava maan vetovoima on ollut korvattava jousella.
Kaikki vanhat turkulaisäijät, jotka säännöllisesti osallistuvat viisastenkerhon kokouksiin kauppatorilla, tietävät että rannekellon sydän on pinteli, vrt. latinan pendulum. Itäsuomessa pinteliä harhaanjohtavasti kutsutaan liipottimeksi.
Jos kellossa on enemmän kuin kolme viisaria, sanotaan että kellossa on vakavia komplikaatiota.
Mitenkä näin yksinkertaiseen laitteeseen voi jäädä niin pahasti koukkuun?
Ihmettelee: Turun äijä
“Miten näin yksinkertaiseen vehkeeseen voi jäädä näin kovasti koukkuun?” kysyi Toivo, hyvä kysymys. Oma koukkuun jääntini juontaa aikaan ehkä 1974 tai -75 kun Tampereella annettiin kaikille raveihin lipun ostaneille uusi LED-kello, oli vielä oikein valokin että näki vaikka pimeässä. Monikin tuttavani sai sellaisen ja samalla se rippilahjaksi saatu, sweitsiläisen käsityön ammaattilaisen taidonnäyte muuttui lähes ongalmajätteeksi. Koitin noita vetokelloja silloin ostella kavereilta pois, kun kävi niin alppimaan seppiä sääliksi. Tästä se lähti ja nyt on tilailtu pitkin eurooppaa monenmoista, ja lisää etsitään. Kaapissa on noista “Mucho Simplisione” vehkeistä alkaen ihan näihin moniongelmaisiin asti. Kaikille on yhteistä vain se että käytön jälkiä löytyy, uusia kukkasia ei talous ( lue järki ) salli hankkia.
Eteenpäin on elävän mieli ja ehkä tässä vielä jotakin lisää pitää hankkiakin, katsellaan.
Ihmeissäni olen välillä minäkin: ASKO
Itsevetävien eli automaattien kanssa välillä harmittaa, kun käyntivara on jotain ihan muuta mitä “laatuvalmistaja” lupaa. Usean automaatin kanssa on käynyt niin, että toimistopäivän jälkeen sen yöpöydälle laitettuani kello on pysähtynyt varhain aamulla, eli käytännössä seitsemisen tuntia ranteesta oton jälkeen käytyään liikkuvassa ranteessa koko päivän (aamulla olen vetänyt kellon käsin täyteen, koska kelloja vaihdellessani muutaman päivän tai viikon välein ne tuppaavat pysähtymään). Kumma juttu. Mitenkähän vanhan maailman automaateissa – olikohan niissä samoja ellei peräti isompia käyntivarapulmia?
Niin, automaatti vaati huoltoa.Toimivan kellon käyntivara on 54-56 tuntia. Toiminta alle sen kertoo huollon tarpeesta.
Jep, omat kokemukseni liittyvät nuoresta harrastuksesta johtuen uusiin tai uudehkoihin kelloihin eli huollon tarpeesta ei ole ollut kysymys. Moni konkari opastaa, että automaatti on “aktiivisen” ihmisen kello. Jos käsi/keho ei liiku päivän aikana riittävästi, voi käyntivarapulmia tulla. Jotkut himmelit eivät tarvitse kovin isoja turneita vetäytyäkseen täyteen. Valjouxissa puolestaan vetopaino virittyy vain yhteen suuntaan pyöriessään. Tietyissa pikkukoneistoissa (naisten ja unisex-mallit) vetopaino on niin köykäinen, ettei se normaalikäytössä oikein riitä vetämään koneistoa täyteen. Yhden merkin kohdalla vaihtoivat huollossa toisen merkin raskaampaan vetopainoon, kun kumpikin käytti saman valmistajan ongelmallista pikkukoneistoa. Merkkejä ja malleja en tässä julkistele sen kummemmin.
Moi,
Mistä muuten tietää, milloin kellossa on täysi viritys päällä?
Oma pari kk. vanha Omega Seamasters 15000 Gauss näytti pysyvän käynnissä pöydällä noin 50 h. (valmistajan lupaus 60 h). Kun en ole käyttänyt kelloa olen yrittänyt muistaa vetää sen, mutta en ole kyllä huomannut minkäänlaista vetovastuksen lisäystä merkkinä siitä, että jousi täysin viritettynä. Edellisen vedon jälkeen pysyi käynnissä vain 20 h.
Olisko näissä myös käsinvedettävissä automaateissa sellainen välitys ettei jousta saa viritettyä kuin vain osittain?
Käyntivara näyttö olisi tarpeen niin automaateissa kuin kvartsi-nauriissakin.
Junghansin radioohjattu on ollut huoleton. Se on käynyt ongelmitta lähes viisitoita vuotta. On siinä joku varoituskin mutta sitä ei ole näkynyt.
Oodi käsinvedettävälle kellolle
Pari viikkoa se on rouskuttanut ranteessa; uusi käsinvedettävä kello. Samalla on herännyt kysymys: “Mihin automaattikelloa oikeastaan tarvitaan?” Kello on kevyt vetää ja sanoo koska vieteri on täynnä.
Aikamoinen etsiminen oli käsivetoisesta. Tavoitteena oli löytää kello ilman komplikaatiota ja pienellä sekunttiviisarilla. Vähän oli tavotteista tingittävä; pitkä sekunttiosoitin ja päivyri tulivat kaupan päälle ETA-2804-2 mukana. Toiveiden mukainen kello olisi maksanut tuhansia.
tervehdys kellogurut
Olen juuri ottanut käyttöön arkisen mutta sentään mekaanisen citizenin. Olisin kysynyt, osaako joku haarukoidan sen ikää numeroiden perusteella, syvä kiitos ja kumarrus etukäteen T: Markku
Citizen 17 jewels
water protected
unbreakable spring
parashock
takakansi: 4-020103-k
20801036
63-5537
Kysymys asiantuntijoille
Osaako joku neuvoa mistä löydän ohjeet kuinka säädetään “triple date moonphase” kellon kaikki toiminnot kohdalleen? Ostin juuri 1950-luvulta peräisin olevan Zodiac-kellon, mutta en mistään löydä tietoa kuinka säädetään viikonpäivä, kuukausi, kuun vaihe ja taulun uloimmaisella asteikolla olevaa päivämäärää näyttävä viisari. Kellon kuoren reunoissa on molemmilla puolilla kaksi neulalla tai muulla pienellä työkalulla toimivaa painiketta.
Olisin todella kiitollinen jos joku osaisi neuvoa miten homma hoituu tai mistä löytyy ohjeet.
Mitä mahtaa tarkoittaa Omegan kellotaulussa nimen alla oleva oleva punainen tähti?
Hei, tiedystelisin kvartsikidekelloista. Eli mikä niissä on odotettavissa oleva elinikä? Minulla on TAG Heuerin kvartsikidekello, eli onko siitä kalua enää sanotaan 20 vuoden jälkeen?
Jotkut halvemmat vastaavatkellot ovat vain joskus hapertuneet/syöpyneet niin että ne ovat käyttökelvottomia ts. arvo laskee lähes nollaan.
Eli pitäisikö “perintökelloksi” hankkia automaatti tai manuaalikoneistoinen?
Tuohon on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Minulla on 1987 Rolex Oysterquartz 5035 kaliiperilla, joka HUIPPUKELLO. Tarkin, luotettavin sekä huolettomin kaikista omistamistani kelloista. Toisaalta, minulta löytyy kaksi n. 20 vuotta vanhaa kvartsi-Omega Seamasteria, jotka ovat rikkoontuneet itsestään kaapissa – korjaamisessa ei ole rahallista järkeä, mutta toinen on kultainen perintökello ja aion sen korjauttaa jossain vaiheessa. Sitten löytyy yksi Girard Perregauxin kvartsi – myöskin kasari, joka tippui matolle eikä toimi enää. Varaosia näihin on todella vaikea saada. Monet kellofriikit vannovat mekaanisten kellojen nimeen mutta kyllä kvartsikellloista puhuttaessa Patekit, Rolexit ja Cartierit arvonsa pitävät – ei syö inflaatiot eikä eurokriisit…(tietenkin sillä varauksella että teet hyvät kaupat ostettaessa).
Laadukas kvartsikello kestää vuosikymmeniä, eli siinä missä mekaaninenkin kunhan vaihtaa pariston säännöllisesti silloinkin kun kello lojuu pöytälaatikossa. Tarkoitan tässä laatuosista valmistettua kuten esim. Valin mainitsema Oysterquartz. Halvimmissa koneistomateriaalit taitavat syöpyä itsestään ja tosi halvathan on kasattu muoviosista tiettyjä elektronisia komponentteja lukuun ottamatta. Jos vanhan patterin hapot valuvat koneistoon, se on kaputt. Kvartsikello on myös vedelle herkkä eli tiivisteet kannattaa vaihdattaa nekin silloin tällöin. Vertauksena: jos sukeltajankvartsikellon koneistoon pääsisi vettä sukellettaessa, ei juuri kannata “kuivatella” vaan koneisto vaihtoon. Mekaanisessa voitaisiin vielä tehdä jotain eli purkaa koneisto, puhdistaa, kuivata ja öljytä se taas. Kvartsikellon etuna, jos siinä on massatuotantokoneisto, on se, että koko koneiston vaihto on varsin simppeli ja edullinenkin operaatio. Analogisessa kvartsikellossa osoittimia siirtävä rataskoneisto kuluu vuosikymmenten mittaan siinä missä mekaanisenkin. Siinä ei eroja ole eli joskus huolto saattaa tulla vastaan, ettei tule turhaa klappia osoittimiin. Todella pitkän aikavälin, esim. 50 vuoden käyttökokemukset kvartsikelloista valitettavasti vielä puuttuvat. 😉 Vanhimmat, 60-70-lukujen kvartsikellot eivät vielä kestäneet kovia iskuja esim. lattialle pudottamisia vaan kvartsikide katkesi. Nykyään taitavat olla melkoisen iskunkestäviä.
Hei,
kiitos vastauksissta. Patterin kyllä aion vaihdattaa ajallaan. Tuolla keskustan kelloliikkeessä ne otti Tissotin (arkikello) patterin vaihdosta jonkun 7 euroa, pariston hinta mukana. Se on varsin kohtuuhinta, ottaen huomioon että vielä luovuttivat kellon ilmeisen putsattuna.
Jatkona kvartsikeskusteluun – yleensä virheellisesti vertaillaan edullista patterikelloa tuhansien eurojen mekaaniseen. Eliniän odotetta ei täysin eri tuotteissa voi sikäli vertailla. Parempi olisi verrata samoin teollisin kriteerein valmistettua mekaanisen hintaista kvartsikelloa ja sen eliniän odotetta mekaaniseen sisareensa. Esimerkkinä vaikkapa Valin omistama Rolex Oysterquartz ja Breitlingin superkvartsit. Säännöllisellä huollolla niiden eliniän odote lienee aivan mekaanisten tasolla.
Kiinnostaisi lukea mahdollisista kokemuksistanne seuraavissa kelloasioissa:
1. Mitä kokemuksia kellon kuoren kestävyydestä eri pinnoitetekniikoilla (PVD, DLC, electroplating ym.)? Tämä kysymys siksi, että itselläni on PVD-kullatusta Hamiltonista 5 v. ajalta pelkästään positiivista sanottavaa, kestää vaurioitumatta kovia kolhuja paremmin kuin aito kulta- tai teräskuori. Korjatahan sitä sitten ei voi, jos jotain pahempaa sattuu.
2. Koneiston magnetisoituminen, onko osunut kohdallesi? Missä yhteydessä arvelet magnetisoitumisen tapahtuneen?
3. Vesisuojaus, onko yllättänyt heikkoudellaan? Eli onko esim. sukeltajankellon tiivisteet haurastuneet “huomaamatta” vuosien saatossa ja koneistoon päässyt vettä jo kraanan alla? Onko laatukelloosi muodostunut vesihöyryä/pisaroita lasin sisäpuolelle isoissa lämpötilavaihteluissa tms.?
Legendoja kuulee paljon, mutta lukijoiden kokemuksia kaipailisin.
Ihmeellisiä tositarinoita: kaveri osti vaimolleen mekaanisen Longinesin (merkillä ei tässä ole väliä, voi sattua mille tahansa). Kotona huomasivat, että kello edistää huimat 20 minuuttia vuorokaudessa. Kello tsekattiin ja arveltiin koneiston magnetisoituneen. Kun sekään ei lopulta ollut syynä, selvisi, että osoittimia liikuttavissa rattaissa tehtaalla on asennettu vääräntyyppinen ratas, jolloin sinänsä tarkasti käyvä koneisto pyörittää osoittimia väärällä nopeudella. Hurja juttu mielestäni ja osoittaa, että kaikki on mahdollista!
Onhan tuota vesivaivaa joskus ollut.
Kaikki kun minut kelloharrastajaksi tuntevat niin tapana on jossain vaiheessa iltaa porukalla tarkistaa että ” mikäs sinulla Asko tänään on kädessä “. Eräässäkin saunaillassa olin varustautunut Omegan kuukellolla, ja kesken löylyttelyn kellotarkastuksessa huomattiin Omegani olevan puolillaan vettä. Siis kelloa pystyssä katsoessa oli vesiraja melkein akselin korkeudella.
No minä seuraavana päivänä surkeissani sepän pakeille : mitä tehdään?
Seppä avasi takakannen, kaatoi veden pois ja laittoi kellon “patterin päälle” kuivumaan.
Sanoi iltapäivällä voitelevansa koneiston ja sitten sen voisi taas ottaa käyttöön.
Toki tiivisteet uusittiin samalla reissulla, mutta kuluja kertyi muistaakseni pullakahvien verran.
Tästä on jo aikaa yhdeksäntoista vuotta ja kello toimii vielä ihan hyvin.
Hyvänen aika, ei noin saa tehdä! Kuulustelun voisi aloittaa siitä, mitä ihmettä se kello teki saunassa? Lisäksi, todella amatöörimäistä palvelua käyttämältäsi “kellosepältä”.
Anteeksi vaan tämä purkaus, mutta ei kelloja saisi noin kohdella. L
Kyllä kellon pitää kestää saunaa, Esim. paperiteollisuudessa on monia paikkoja jossa on vastaavat olosuhteet lämmön ja ilmankoseuden puolesta. Seiko selviytyi hyvin 80-luvulla yli 10 vuotta.
“Kuukello” ei kestä saunaa (vesisuojaus 50M). Sukeltajan Seamasterin kanssa olisi voinut käydä parempi tuuri. Ylipäätään mikä tahansa kello kärsii saunasta. Aggressiivinen ilmankosteuden ja lämpötilan vaihtelu panee tiivisteet ja jopa metallin lujille (laajenemista ja supistumista). Esim. mikään koneisto ei sellaisesta tykkää. Mutta tietysti se on täysin käyttäjän asia, miten kelloaan käyttää. Tuo esimerkki paperiteollisuudesta oli mielenkiintoinen. Varmaan mm. kaivostyökin on kelloille haasteellinen paikka. Jokin Casion G-Shock-tyyppinen ajannäyttäjä voisi tarkoitukseen sopiakin.
Kyllä se kuukellokin joutui kestämään kosteutta ja kuumuutta tässä on
NASA:n testaus kelloille jotka olivat ehdolla Kuukelloksi:
High temperature: 48 hours at 71°C followed by 30 minutes at 93°C
(Korkea lämpötila: 48 tuntia 71 ° C: ssa, jonka jälkeen 30 minuutin ajan 93 ° C: ssa )
Low temperature: Four hours at -18°C
(Alhainen lämpötila: Neljä tuntia -18°C )
Temperature cycling in near-vacuum: Fifteen cycles of heating to 71°C for 45 minutes, followed by cooling to -18°C for 45 minutes at 10−6 atm
(Lämpötilakierrätyksen lähi-tyhjiössä: Viisitoista sykliä kuumentamalla 71 ° C: ssa 45 minuutin ajan, minkä jälkeen se jäähdytettiin -18 ° C: ssa 45 minuutin ajan 10-6 atm)
Humidity: 250 hours at temperatures between 20°C and 71°C at relative humidity of 95%
(Kosteus: 250 tuntia lämpötilassa välillä 20 ° C ja 71 ° C suhteellisessa kosteudessa 95%)
Oxygen environment: 100% oxygen at 0.35 atm and 71°C for 48 hours
(Happi ympäristön: 100% happea 0,35 atm ja 71 ° C: ssa 48 tuntia )
Shock: Six 11ms 40 G shocks from different directions
(Sokki: Kuusi 11ms 40 G iskut eri suuntiin)
Linear acceleration: from 1 to 7.25G within 333 seconds
(Lineaarinen kiihtyvyys: 1-7.25G kuluessa 333 sekunnin)
Low pressure: 90 minutes at 10−6 atm at 71°C followed by 30 minutes at 93°C
(Alhainen paine: 90 minuuttia 10-6 atm 71 ° C, minkä jälkeen 30 minuutin ajan 93 ° C: ssa )
High pressure: 1.6 atm for one hour
(Korkea paine: 1,6 atm tunnin )
Vibration: three cycles of 30 minutes vibration varying from 5 to 2000 Hz with minimum 8.8G impulse
(Tärinä: kolme kierrosta 30 minuutin tärinää vaihutalla taajuudella 5-2000 Hz minimi 8,8 g impulssi)
Acoustic noise: 30 minutes at 130db from 40 to 10,000 Hz
(Akustisen melu: 30 minuuttia 130dB 40: stä 10000 Hz )
Mielenkiintoista dataa sinänsä. Voi edelleen pohtia, että vaikka 1960-luvulla uusi testikello (cal. 321) sieti noita olosuhteita (kilpailija-Rolex mm. simahti), onko mielekästä altistaa omaa kelloa moiselle. Kuuma ja samanaikaisesti kostea sauna on myrkkyä kohtuullisen kevyesti vesisuojatulle kellolle. Se, että “jonkin pitää kestää jotakin”, ei mielestäni riitä positiiviseksi suositukseksi mennä kello ranteessa löylyyn. Suklarinkin jätän mieluusti pukuhuoneeseen.
Jos lukijana on kellokauppiaita/maahantuojien edustajia, olisi kiintoisaa tietää, miten takuu suhtautuu tuoreen kellon mahdolliseen löylyvaurioon?
Enhän minäkään ole koskaan pitänyt Kelloa saunassa, mutta on monia paikkoja joissa on vastaavat työ olosuhteet, kaivos paperi ja metalli-teollisuudessa on monia kohteita , joissa kellot joutuu ääriolosuhteisiin, niin kuumuuden , kosteuden ja kylmän osalta. Vaikka en ole kelloseppä, minulla on 40 vuoden kokemus mikromekaanisten ja elektronisten laboratoriolaitteiden testaamisessa ääriolosuhteissa. Tässä on hyvä syy omistaa erilaisia kelloja, mekaaninen (automaatti) kello on minun suosikki pukukellona. Mutta valitsen käteeni halvemman japanilaisen, kun kelloon on mahdollista tulla naarmuja, tai ympäristö olosuhteet ovat haastavat.
Tuota kokemustaustaa voi vain kunnioittaa.
Oli hyvä, että Nasan testikriteeristö aikansa Omegalle tuli esille. Osuuko se tänä päivänä yksiin käyttäjäkokemusten kanssa? Ja olisinko vahvoilla saunomisen jälkeen oman kuukelloni kanssa takuuneuvotteluissa, jos vetoaisin Nasan testeihin (eli mitä kellon tulisi sietää). Kiinnostavia kulmia tähän teemaan saa paljonkin. Esimerkkinä iskunkestävyydestä tuttuni kuukello putosi lattialle ja koneistosta jotain vaurioitui (sinänsä hyvin luotettava kaliiperi 861). Kelloon lienee iskuhetkellä kohdistunut aikamoisia voimia. Eräs kelloseppä totesi tästä kerrottuani, että on mekaaninen kronografikoneisto sillä lailla arka laite, että jos se putoaa kovalle lattialle jossakin tietyssä kulmassa, voi vaurioita tulla. Anekdoottina kellonvalmistaja Ball on tehnyt “avaruuslennoille” suunnittelemaansa automaattikelloon ominaisuuden, jolla vetopainon voi lukita lähtökiihdytyksen ajaksi. Riskinä kun kuulemma on vetopainon akselin tms. katkeaminen, kun paino alkaa kiihdytyksessä pyöriä villisti.
70-luvulla minulla oli Omega Flightmaster ST 145.0036 B Cal.911 samaan aikaan ostin Omega Constellation (automaatti) joka on yhä minulla. Flightmastersta luovuin 90-luvulla kun ystäväni sitä niin halusi itselleen. Minulta ei ole koskaan pudonnut kelloa. Eli minun Omegat on täysin kunnossa. Vuonna 1976 Omegat ja kaikki mekaaniset kellot oli suuressa alessa. Mutta olihan niillä silti kova hinta, sen aikaiseen palkkatasoon. Silloin kaikki halusi digi näyttöisen kellon.
Tarkastelin Astronauttien keskusteluja. Etsin oliko OMEGA kelloille sattunut vahinkoja avaruudessa. Vain yksi löytyi. Apollo 15 lennolla sattui Omegan sekunti toiminnon vioittuminen kuuauto-ajelulla ja aika jouduttiin takistamaan mukana olleesta Waltham kellosta, se oli sveitsissä valmistettu malli siinä oli Valjoux 7736 koneisto, seurasin tiiviisti kuulentoja uutisista ja releasemien kautta lyhytaalto liikennevastaanottimella 60-70-luvuilla. Ennen internettiä oli vaikea saada tietoja kelloista, esitteetkin oli usein liikkeissä vuosia vanhoja. Niin kuin kellotkin. Mutta ei tarvinnut pelätä piraatti kelloja, eikä vääriä koneistoja aitojen kuorien sisällä.
Itsellä nyt työkellona karkaistu Sinn UX silikonirannekkeella ja pitkällä lukolla, hyvin on kestänyt kylmää, kuumaa, kulutusta ja painetta. Paljonhan tuo valmistaja lupaa ja ilmeisesti pitää kerrankin paikkaansa…
Minäkin olen pohtinut seuraavia malleja, Sinn U2 GMT 1020.010 Swiss ETA 2836-2 tai MÜHLE GLASHÜTTE Marinus GMT ETA 2893-2 ja myös Dievas Voyageur GMT ETA 2893-2 koneistolla,Tekisi mieli ostaa taas joku GMT viisarinäyttöinen kello. Onko sinulla ollut Sinn U2 kovin kauan käytössä.
No enhän minä enää tuon kerran jälkeen ole kuukelloani saunaan ottanut, sitä varten hommasin Omega banaani sukeltajan. Vielä kun jostain löytäisi kunnollisen mesh-vaimikäsenytoli
rannekkeen, kun nuo liimalla kootut nahkaranteet tuppaa “sulamaan” auki uidessa ( kai nyt sentään sukeltajankellolla ainakin uimassa saa käydä ? ). Myyköhän noita Omegan Ploprofissakin käytettyjä rannekkeita suomessa joku ?
Omegan meshin voi tilata maahantuojalta minkä tahansa Omegaa myyvän liikkeen kautta Suomessa. Ebayssäkin sitä on tarjolla ajoittain, mutta aitous voi olla niin tai näin. Siinä myyjän saama palaute tosin antaa osviittaa luotettavuudesta.
Onko kenelläkään tietoa mitä eroa on Unitaksen 6497 ja 6498 koneistoilla? Variaatioita on tietenkin monia mutta mitat ja ominaisuudet vaikuttavat samoilta?
Harrylle: tuo työkelloni on UX, siinä on lämpökompensoitu Etan 955.652 kvartsikoneisto. Muutaman kuukauden nyt ranteessa viihtynyt ja toistaiseksi vielä ehjänä…
Kiitos UX tiedosta.
No olihan minulla kysymyskin. Tietääkö kukaan millaisia eroja eri iskusuojauksilla on käytännössä. Onko esim. Incabloc parempi kuin KIF, kestämään kellon putoamista.
Muistelen, että kummatkin ovat 17-kivisiä ja mitat samat, mutta ensin mainittu käy 18 000 värähdyksen ja toinen 21 600 värähdyksen taajuudella tunnissa.
Tuota käyntitaajuutta minäkin epäilin aluksi mutta netti väittää että sekin on molemmissa sama 18.000, kuten Stowankin sivut. Laitoin muuten uuden Stowa fliegerin tilaukseen tuolla Unitaksen 6498 koneistolla. Täydellinen “sunnuntaikello”, nopea säätää aikaan ja kukapa päivyriä saati sekuntiviisaria vapaalla kaipaa…
#6497:ssa on sekuntiratas nupin vastakkaisella puolella koneistoa, se soveltuu siis paremmin taskukelloihin. #6498:ssa sekuntiratas on (taulun puolelta katsottuna) 1/4 kierrosta myötäpäivään. Se on parempi rannekelloissa koska pikkusekunti tulee klo kuuteen.
Tässä ainakin yksi ero. L
..niin siis 1/4 kierrosta nupista myötäpäivään. L
Niinpäs muuten onkin, kiitokset! Ainakin tuo Panerai näyttää sitten rukanneen käyntitaajuuden tuohon 21600a/h. Aina näyttää oppivan uutta…
Huoltoa
Yritän huoltaa vähän yli satavuotiasta seinäkelloa, joka on joskus tullut öljyttyä väärällä aineella. Nyt rattaissa on öljyn ja pölyn sekaista tahmaa, joka estää käynnin. Mitä ainessa suosittelette tahnan pois huuhtomiseen? Paineilma ei liikauttnut mihinkään. Metallikoneisto on koottu puiseen kehikkoon enkä uskalla alkaa sitä näillä taidoilla suuremmin purkamaan.
Monissa arvokelloissa on nahkaranneke, ja tyylikkään näköisiä ne ovatkin. Sekä miellyttävän tuntuisia ranteessa, epäilemättä. Minulla on kuitenkin sen verran vilkas aineenvaihdunta, että ranneke imee ihon hikeä ennen pitkää. Olisipa vaikka nyt joku päivän juhlatilaisuus jossa pikkutakissa kovat kaulassa väenpaljoudessa hikoutuu väkisinkin ja “parempi” kello ranteessa, niin rannekkeeseen absorboituu suolaa ja vettä varmasti.
Olisiko jotain kemikaalia lisätä rannekkeen vesieristävyyttä vai onko ainoa keino sitten vaan jatkaa metallirannekkeisten kellojen pitämistä?
Olen muuten putsannut teräsranneketta kastamalla varovasti kiehuvaan veteen, jossa vähän tiskiainetta. Siksi näin koska en osaa irrottaa kello-osaa rannekkeesta omin nokkineni. Eräässä työpaikassa jossa oli ultraäänipesuri, tavattiin putsata rannekkeet sillä.
Eli mitä tarkoittaa kellon hihnoissa OEM? Netistähän löytyy kyllä “tietoa” ja varsin mielenkiintoisia mielipiteitä mutta pystyisikö Joona kertomaan faktat?
Kyllä se on esimerkiksi Hirschin valmistama ranneke, joka myydään uuden sveitsiläisen merkkikellon mukana “originaalirannekkeena” ja kellobrändin nimellä merkattuna. Moni rannekevalmistaja on ns. OEM-toimittaja (original equipment manufacture) eli valmistaa samanlaisia rannekkeita kellobrändeille. Itse asiassa melkeinpä kaikki laadukkaat rannekefirmat ovat sellaisia, koska isonkaan kellonvalmistajan ei maksa vaivaa pystyttää omaa ranneketuotantoa asian hoitamiseksi. Käytännössä kaikki kellonvalmistajat, niin pienet perhefirmat kuin isot tehtaatkin hankkivat rannekkeensa ulkoa. Mielestäni OEM:iä ovat myös alihankkijarannekevalmistajien sellaisetkin mallit, jotka eivät nimenomaisesti esiinny jonkin tietyn kellon rannekkeena vaan valmistaja sinänsä jo itsessään täyttää laatukriteerit. Jos tässä on joitain epätarkkuuksia, niin joku voinee korjata.
Mondaine Stop to go
Työkaverini etsii “uutta vanhaa” Stop to go toiminolla varustettua Mondainen rautatiekelloa. Hänen markka-aikoina (900 mk) hankittu kello toimii enää osittain. Kellon valmistus on lopetettu jo 2000-luvun alussa eikä korjaustaitoista kelloseppääkän ole kuulema löytynyt. Kyseessä on kvartsikello jossa on kaksi koneistoa. Löytyisikö apuja täältä?
Vastaan haasteeseen! Särähti korvaan tuo ettei korjaustaitoista seppää ole löytynyt. Otapa minuun yhteyttä niin lupaan katsoa onko ko kellolle mitä tehtävissä. terv. kelloseppä
Moi. Mitenkäs sinuun saa yhteyttä? vesa.keskinen@hel.f
antti.vaherno(at)saunalahti.fi
Siinäpäs Joona jo ehtikin…
Zenith Sporto, ostin v,1959 Suonenjoen kellosepältä. Hän vakuutti kestävyyttä ja pitkää ikää sekä että.
06/2013 huoltoseppämestari yhtyi ed.mainittuun. Takakuoressa 93834176. Tietäjät osannevat
kertoa mitä numerot Ilmoittavat. Perhepolitiikkaa: ei kelpaa 15 täyttäneelle poikajunkkarille, liian
vähän näyttöä.
Toinen Z.Sp.saatu lahjaksi: 9676160? Käy, menee huoltoon.
Kuinka tarkasti käyntiä voi/kannattaa säätää?
Omega Seamaster Aqua Terra (co-axial cal. 8500) käy todella stabiilisti, päivät ranteessa, yöt yöpöydällä, mutta edistää aika tarkasti sekunnin vuorokaudessa.
Myyjäliike vastasi kysymykseeni, että käynti on hyvin toleransseissa eikä sitä kannata säätää, mutta kuitenkin. Kello on ostettu reilu kuukausi sitten joten sisäänajovaihe alkaa olla takana.
Pystyisikö kelloa rukkaamaan niin, että tuo heitto pienenisi entisestäänkin? Liittyykö asiaan jotain näkökohtia joiden takia säätöä ei kannata tehdä?
Noin tarkasti käyvän kellon rukkaaminen on tuskin mielekästä. Yksi tapa on hakea noin 0 sekunnin käyntivirhe tsekkaamalla eri yöpöytäasennoissa syntyvät aikavirheet kokeilemalla. Eli jos jossain kellon makuutusasennossa vaikka hieman jätättää yön aikana, saatat moiset rutiinit omaksumalla päästä käytännössä melkeinpä siihen nollaheittoon vuorokaudessa.
Tosiaankin, kellon pitäminen yöaikaan taulu alaspäin nosti käyntivirheen liki kahteen sekuntiin / vrk. Täytyypä testailla uusia kiinnostavia asentoja…
Mites sitten säätely talvi- ja kesäaikaan siirryttäessä? Aika hankalaa ainakin käsin sekunnin tarkkuudelle.
Itse vielä matkustelen eri aikavyöhykkeillä ja kun lentokoneissa et absoluuttista aikaa mistään saa, niin heittoa voi olla muutama minuuttikin. Korjailen tuon sitten kotona suuruusluokkaa 15 sekunnin sisään.
Tarkempaan ei käsin edes pysty….
Voisiko vaikuttaa tuo että yöt poissa ranteesta, itselläni yksi kello pysyi tarkempana kun oli aina ranteessa, paitsi saunassa. Kuulema siinä on iso lämpötila ero kun yöt poissa ranteesta ja se vaikuttaa. Kannattaa ainakin kokeilla.
Kysyisin kellon puhdistamisesta. Eli teräsranneke + kellon kuori. Kastoin rannekkeen kiehuvaan veteen, johon lisäsin tiskiainetta. Puhdasta tuli, mutta kello oli kiinni rannekkeessa, eli joutui alttiiksi kuumalle höyrylle hetken aikaa. Ja joku totesi, että ääriolosuhteet rasittavat kelloa.
Ilmeisesti on paras puhdistuttaa liikkeessä, mitähän mahtaa maksaa.
Ns. ultraäänipesu ei liene pieniä huoltotöitä tekevässä koru/kelloliikkeessä hinnakas.
Jukka,
Omegani on aikavyöhykeystävällinen, sen tuntiviisaria on helppo loksauttaa tunnin askelein eteen ja taakse. Sekunnit pysyvät kohdallaan.
Neljän kuukauden jälkeen kello edistää 16 sek./19 vrk. Olen virittänyt sen yöksi metalliranneke tukenaan mahdollisimman tarkasti taulu pystysuoraan. Eipä taida tosiaan olla tarvetta huoltokäynnille.
Nyt kello on yöt syrjällään, nuppi ylöspäin ja yhdeksän vuorokauden heitto on +5 selvittävään sekuntia. Saa nähdä jatkuuko hidastuminen edelleen, mutta puolen vuoden sisäänajon jälkeen tarkkuus on aika vakuuttava.
Aqua Terra ilmeisesti tykkäsi auringosta ja merestä tai sitten kello on vain tullut sisäänajetuksi vuoden aikana. Kesäloman ja mm. kolmen viikon lomareissun aikana sen käyntitarkkuus parani aivan ihmeelliseksi.
Kesäkuun puolivälissä asetin sen radiovekkarin aikaan ja nyt, kaksi kuukautta myöhemmin heitto on yhä selvästi alle sekunnin. Loman aikana en seuraillut käyntiä, mutta kotiin palattuani huomasin, että kello oli alle sekunnin tarkkuudella ajassaan. Säätöön riittää, kun kellon asettaa yöksi joko syrjälleen nuppi ylöspäin (käynti hidastuu himan) tai lappeelleen taulu ylöspäin (nopeutuu).
Tulos taitaa olla mekaaniselle kellolle aika hyvä, liekö syynä co-axial koneisto vai joku muu?
Kellon käynti taitaakin riippua pikemmin lämpötilasta kuin asennosta. Huomasin, että liitteenä edistäminen korjaantuu sillä, että jätän kellon yöksi ranteeseen. Vastaavasti, kun kello oli vajaan sekunnin jäljessä niin yö pöydällä sai ajan kohdalleen. Insinöörinä olisin ajatellut lämpötilan vaikuttavan päin vastoin, mutta noin se näkyy menevän, liekö kyseessä lämpötilakompensointi joka hieman “yliohjautuu’.
On tämä kello ihme vekotin. Kesäkuusta on mennyt liki neljä kuukautta ja edelleen kello on vain hiukan tuli sekunnin edellä. Luulisi, että heitto pikku hiljaa kasvaisi, mutta kun ei.
Kuinkahan yleistä mekaanisen kellon näin hyvä tarkkuus mahtaa olla?
Minä olen jo muutamia kymmeniä vuosia saunonut kesät talvet kello ranteessa. Kahdesta kolmeen kertaan viikossa käyn kylmäuinnissa: kello avannossa 50-60 s. ja saunaan. 1-2 tuntia tätä. ja kesällä normisaunat,snorklaukset yms. 80-luvulla sukeltelin laitteillakin mm.Akabassa ja samainen kello ranteessa 30 m:ssä. Kello toimii mainiosti;välillä on patteri vaihdettu. Se on Seiko Quartz sports 100. Miksei kelloa saunaan? Usein avantouintikaverit kyselevät minulta lauteilla,mitä kello on,koska tietävät,että minulla se on ranteessa…En toki pidä Omega kultakelloani 60-luvulta nahkarannekkeineen tai vastaavaa Zenith taskukelloa saunassa. En ole hölmöydessäni ymmärtänyt, että “kello ei kestä saunomista”. Kello käytön mukaan…
Jouduin lyhentämään Omega Seamaster Aqua Terra 150:n metalliranneketta yhden palasen verran. Huomasin, että rannekkeen ruuveissa oli ilmeisesti liimaa joka estää niiden löystymisen ja irtoamisen. Mitä ainetta moiseen mahdetaan käyttää ja mistä sitä saa?
Moi, ns. lukitusliimaa saa pienessä tuubissa monenlaisista teknisistä liikkeistä, olisiko Claes Ohlssonilla, Biltemassa tms. Itse tosin olen huomannut etteivät ne kovin helposti irtoa ajan kanssa vaikka liiman jättäisi pois..
Hei!
Olen itsekin harkinnut Omegan Seamaster AT:n hankkimista, siksi kiinnostaa.
Siinähän on perhoslukko eikö niin? Tarkoittanee sitä, että rannekkeen pituus pitää olla
just eikä melkein. Tuossa kun ei ole mikrosäätöä, kuten Omegan sukeltajan mallien rannekkeissa.
Jos poistaa vain yhden palasen rannekeesta, onko sillä väliä kummalta puolelta lukkoa sen ottaa. Ja toisaalta onko riski, että lukko jää hieman “vinoon” kun poistaa vain parittoman määrän?
Millaisia kokemuksia muuten Omegan menestysmalli Seamaster AT:sta?
Hiihtolomareissulla pistäydyin Münchenin keskustassa pienessä laatukelloja myyvässä liikkeessä. Asustustani katsoivat hiukan kieroon, mutta kun näkivät kellon niin asenne korjaantui. Avasivat ruuvit ja tuikkasivat ruuvilukitetta kierteisiin. Eivät edes laskuttaneet palvelusta.
Mielenkiintoisia näkemyksiä “kello saunassa” -aiheesta. Mielestäni saunaan ja suihkuun mennään ensisijaisesti peseytymään ja nautiskelemaan kiireettömästi. Itse ainakin saunoessa pyrin hikoilemaan ja hikoillessa myös kuollutta ihoa irtoaa parahultaisesti. Ja mihinkäs se moska sitten kerääntyy? Niinpä, rannekkeeseen ja kellon kuoreenpa hyvinkin. Toisekseen kello, joka ei rakenteellisesti suunniteltu kestämään vedenpainetta, ei myöskään pidemmän päälle yleensä pidä saunomisesta. 30m, 50m, 100m vesisuojaus ei takaa mitään. Joka uskaltaa, voi kokeilla mutta HUOM! en suosittele. Laita kello hanan alle ja valuta päälle niin kuumaa vettä kuin putkistosta tulee. Muutaman minuutin kuluttua väännä vesi täysin kylmälle. Todennäköisesti tämän käsittelyn jälkeen kellon lasin alla on vettä. Saunasimulaatio on siis onnistunut! Tämä ilmiö siis kertoo lämpölaajenemisesta eli kuinka kumi- ja muovitiivisteet teräskuoressa käyttäytyvät.
Samalla huomauttaisin, että vaikka kello olisi kuinka tiivis tahansa, se ei ole sitä ikuisesti. Tiivistee tahtovat ikääntyä vaikkei niitä “käytettäisikään”. Aika, lika, käyttö ym tekijät vaikuttavat siis muun koneiston tavoin kuoren, nupin ja mahdollisten painimien vesitiiviyteen. Ne kannattaakin aika ajoin tarkistuttaa kellosepällä. Tiettyjen merkkien huolto-ohjelmiin kuuluukin jo ns. ylläpitohuolto. Eli valtuutetulla kellosepällä on velvollisuus paristonvaihdon yhteydessä tehdä ns ylläpitohuolto, jossa vaihdetaan kelloon pariston lisäksi myös kaikki tiivistee ja nuppi ym. Samoin kun kuori ja ranneke pestään ylimääräisestä painolastista pois. Näin taataan tiiviys seuraavien muutaman vuosien aikana. Kalliimpaa toki mutta huolettomampaa käyttäjälle.
Ammattimieheen kannattaa siis luottaa.
Saunotaan jatkossakin oman maun mukaan, minä alasti.
Ei sitä oikein tiedäkään muuten kun vetämällä varovasti niin monia kymmeniä kierroksia nupista, ettei jää edes epäilystä, että olisi jäänyt vajaaksi. Koneisto ei siitä vaurioidu, koska nykyautomaattia ei voi ylivirittää. Tavaksi sitä ei kumminkaan kannata ottaa.
Jos kello on säädetty tehtaalla tai huollossa tarkasti, niin se myös käy tarkasti kun puhutaaan yleisesti käytössä olevista kohtuulaadukkaista koneistoista. Käytön laiminlyönti (kovat iskut, saunominen, pitkä ajankulu öljyjen kuivumiseksi, koneiston kuluminen piiiiitkäällä aikavälillä) oikeastaan vain tuottavat isompia tarkkuusongelmia.Ja tuo on jo tosi hyvä tarkkuus. Useamman sekunnin heitot vuorokaudessa ovat (mielestäni) mekaanisessa kellossa ihan hyväksyttäviä.
Mitä mahtaa maksaa automaattikellon käynnin säätö kellosepällä?
Ostin Tag Heuerin Formula-mallisen kellon joskus 5 vuotta sitten, hinta rapiat 1000 euroa
Kellosta hiipui paristo ja nyt viimein kysyin hinta-arvion pariston vaihdosta. Tissotin kellossani pariston vaihto on aina ollut alle 20 euroa. Vaan tässäpä oli 100 euroa, perusteluna vesitiivisteiden vaihto josta tulee myös takuu.
Tarkistin asian toisesta liikkeestä ja kai se on pakko maksaa. Sijoitusmielessä kellon ylläpitokustannukset vievät tuoton reilusti pakkaselle joten pitää kokeilla myydä kello.
Patteria tarvitseva kvartsikello on erittäin harvoin sijoitus, jonka arvo pysyisi, noususta puhumattakaan. Sen sijaan ne ovat erinomaisia käyttökelloja silloin kun laatu on kohdillaan, varsinkin mainitsemassasi hintaluokassa. Loppupelissä kannattaa huomioida, että esim. viiden vuoden välein pariston vaihto tiivisteineen ja vesitiiviystesteineen on murto-osa siitä, mitä samanhintainen mekaaninen kello “söisi” huoltohintoina 5-7 vuoden välein (useita satoja euroja per kerta). Vaikka mekaanisissa arvo säilyy yleisesti ottaen hyvin, on aika helppo kalkuloida pidemmässä juoksussa, kumpi tulee pitkän päälle “järkevimmäksi” käyttökelloksi tonnin hintaluokassa, mekaaninsn vai kvartsikoneistoinen… Itse panin tyytyväisyydellä merkille että valmistajat/maahantuojat (Swatch Group mukaan lukien jonka alla myös Tissot) alkoivat vaatia AD-liikkeiltä, että tiivistesarjat vaihdetaaan ja vesisuojaus testataan patterinvaihdon yhteydessä. Asialla on merkitystä juuri hinnakkaammissa kvartseissa, ei joissain “satasen” muotikelloissa.
Hei, asia ymmärretty mutta yllätyksenä se tuli. Mikäli valmistajat/maahantuojat vaativat tiivisteiden ja vesisuojausten vaihtoa, tämä asia olisi kyllä myyjän velvollisuus kertoa asiakkaalle ennen kellon ostopäätöstä. Epäilen ettei kerrota jos asiakas ei osaa sitä erikseen kysyä.
Tissotistani paristo on vaihdettu pari kertaa alle parin kympin kustannuksilla, mutta ilmeisesti siitäkin pitäisi tiiviydet ja takuut tarkistaa. Tag Heuerin kohdalla liikkeestä sanottiin, että tiivisteiden vaihdon voi jättää pois patterin vaihdon yhteydessä halutessaan. Mikäli pidän kellon, niin näin ajattelin toimia. Se on varmaan asiakkaan ja kellosepän yhteinen diili.
Varmaan näin ja kun moni vaihdattaa merkkikvartsin patterin ns. korttelisepällä (ei AD), ei tämän tarvitse suuremmin murehtia valmistajan/maahantuojan paristonvaihtovaatimuksista.
Moi!
Suunnittelen ensimmäisen vähän paremman kellon ostoa ja Certina DS Action Diver vaikuttaa mielenkiintoiselta laitteelta. Tosiaan kokemusta ei ole automaattikoneistolla olevista kelloista joten vähän apua valintaan.. tätä kyseistä mallia on myynnissä Powermatic 80 ja ETA 2824-2 koneistoilla. Mielipiteitä näistä, kumpi parempi?
Onko mielestänne samassa hintaluokassa jotain muuta kelloa mikä vetäisi vertoja Certinalle?
Erittäin hyvä kello hintaansa. Itse valitsisin perusjuhtana tunnetun ETA 2824-2 -koneistoisen melko tuoreen Powermatic-konstruktion sijaan, vaikka käyntivara on noinkin pitkä (pitkän aikavälin luotettavuudesta ei ole vastaavia kokemuksia kuin edellä mainitusta). Tuossa hintaluokassa jos hyvästä vesisuojauksesta ja luotettavuudesta puhutaan niin automaattipuolella kilpailijana olisi lähinnä Seiko.
Terve!
Kiitokset vastauksesta! Mielestäni Seikon kellot ovat rumia jos vertaa tähän Certinaan, ja minulle on myös tärkeää kellon ulkonäkö. Tämä Powermatic koneistolla oleva on myös hieman erinäköinen kuin ETA, päivyri on erikohdassa ja mielestäni ehkä paremmin sijoitettu?
Moi,
sen verran aiheeseen lisäisin että toi Powermatic versio korvaa 2824-2 versiot,
tuota vanhempaa versioita ei taida enää kovin monesta paikkaa löytyä koska on niin suosittu malli.
Eta on kehittänyt powermaticit 2824-2 pohjalta ja ainakin näillä näkymin powermaticeja on saatavilla ainoastaan Swatch Groupin keskihintaluokan kellomerkeiltä (Certina, Tissot, Mido, Hamilton, Balmain ja Union Glashutte),
t:lauri
Työni on kirjoittamista, kannettavan tietokoneen näppäimistö ja mekaaninen kello ovat siis lähellä toisiaan. Miten tuota demagnetisoitumista voisi ehkäistä? Ostin unelmien mekaanisen naisten Patek Calatravan 4809, vlta 1995, ja olen ollut tyytyväinen. Joudun usein matkustamaan ja mietin kestääkö mekaanisen kellon koneisto lentokentän turvatarkastusvempaimia ja röntgenlaitteita. Olen siksi jättänyt aarteen kotiin, onko mielestänne viisasta.
Minulle kulkeutui kaupassa kaksi Junghans-seinäkelloa, joiden valmistusvuosi lienee 1920-luvulta.
Toinen käy kuin unelma ja kunto on siisti, miltei virheetön. Mikä on käsityksenne kellon arvosta?
Toisessa koneisto ei toimi. Kannattaneeko korjata tai miten on vaihtoehtona koneiston päivittäminen nykykvartsitekniikkaan? Siis jäisi perinteinen ulkoasu, mutta koneisto vastaisi nykyaikaa. Mikä olisi kustannusarvio?
Kunnostus maksaa helposti kellon arvon ellei enemmän. Valitettavasti seinä- ja taskukellot eivät ole (vielä) harrastuksen aallonharjalla. Itselläni on kellosepän kunnostama Junghans 1800-luvun lopulta ja arvo on noin 200 euroa. Eri asia tietysti että jossain tuotteista pyydetään melkein mitä vain. Vaikkapa Junghanseja valmistettiin niin valtavia määriä ja niitä on paljon siksi myös jäljellä joten en pitäisi pahana pyhäinhäväistyksenä vaihtaa koneisto patterikäyttöiseksi.
Moro. Ostin tuossa nos zenith elite captain power reserven ja pohdin, että kuinka kauan kello voi uutena seistä ennenkuin öljyt menee huonoiksi. Tämä yksilö ilmeisesti on seissyt n. 2 vuotta. Olen käsittänyt, että uutena kellolla kestää hetken kunnes öljyt leviää koneistoo ja käynti tasaantuu. Kauanko tähän menee?
Joonalle kiitos loistavasta kirjasta.😊
Kyllähän se aikansa kestää, että voitelu uuden kellon käydessä leviää ja käynti saavuttaa tavoitellut speksit. Täysin käyttämättömän parivuotiaan kellon ei vielä pitäisi olla ongelma öljyjen puolesta, jos kello ei ole seissyt hyllyssä “halogeenilampun” alla. Eli periaatteessa: vielä vähintään muutama vuosi kovaa käyttöä ja sitten öljyt vaihtoon.
Hei, Osaako kukaan suositella pk-seudulla hyvää vintage kelloja tuntevaa kelloseppää (Vesa Hyvärinen,Janne Mikkonen?
Kysäisin yhdeltä kellosepältä Omegan rannekkeesta jonka hän väitti olevan eri rannekkeista kasattu kun stretch lenkit ovat muita lenkkejä paksummat. Useita Omegan flat linkeillä olevia rannekkeita omistava aktiivinen vintage Omega kellojen keräilijä tuttuni totesi monen valokuvan perusteella kellosepän puheet hölynpölyksi ja rannekkeen olevan ehtaa tavaraa.
Hei,
Ostin 3 v sitten vaimolle uusi Tissot kello 60v lahjaksi ( 400€). Ja vaimo vastaavasti minulle 64v lahjaksi Tissot kellon. Nyt kun vaimolla pariston vaihto edessä ei valtuutettu kelloseppä vaihda pelkästään uutta paristoa vaan huolto tehtävä, joka käsittää säätönupin ja kaikki o-renkaat sekä puhdistus että tiiviyskoe, paketin hinta noin 100€ ja kestää n.2 viikkoa, what???
Tehdas kuullema vaatii että jotta maine säilyy merkissä on tehtävä tämä huolto, uskomatonta. Varaosien tilaus, jos tehtaalla löytyy, kestää noin 2 viikkoa.
Kysynkin, eikö tehtaan maine mene tällä tavalla että alta 400€ kelloon tehtävä suurinpiirtein 2-3 vuoden välein huolto joka maksaa 100€ kun paristo tyhjä…?
Kysyn, koska en voi ymmärtää moista toimintaa. Ymmärrän asian jos meillä olisi Rolex merkkisiä tuotteita, mutta Tissot joka mielestäni on ihan tavis kello.
Mikään kelloseppä ei vaihda pelkkää paristoa merkin edustuksen menettämisen pelossa.
Eli Tissotit roskakoppaan ja 50€ halpis kello käyttöön.
Bukowskis asiantuntija Carl Palmegren piti omega 1035 ranneketta aitona ja hyvä kuntoisena
joten kannatti käydä eikä tyytyä kellosepän arvioon lähes arvottomasta rannekkeesta kun puhutaan + 1.xxx € rannekkeesta.